Ravintoa ja rasvanpolttoa

Käsittelen tässä kirjoituksessa neljää aihetta joihin ei yleisesti ravintoon ja painonhallintaan liittyvissä asioissa useinkaan törmää. Tämä on valitettavaa sillä näiden vaikutus on ehkä suurempi kuin aikaisemmassa kirjoituksessani käsittelemäni viiden suuren linjan yhteensä...

Satuin lukemaan huhtikuun 14. päivän Aamulehdestä artikkelin Lamakaan ei opettanut suomalaisia. Tässä artikkelissa käsiteltiin Elinkeinoelämän Valtuuskunta Evan raporttia Työelämän kulttuurivallankumous. Artikkelin ensimmäinen kappale onnistui herättämään heti kiinnostukseni koko juttua kohtaan. Aamulehti aloitti näin: "Varoitukset suomalaisten muuttumisesta pullamössökansaksi käyvät toteen."

Artikkelin sisältö voidaan tiivistää lyhyesti seuraavasti. Evan uusin työelämään liittyvä tutkimusraportti osoittaa, että valtaosa 26-35 -vuotiaista akateemisesti koulutetuista sekä paremmassa sosioekonomisessa asemassa olevista nuorista ei enää arvosta statusta ja rahaa ylikaiken vaan haluaa lisätä vapaa-ajan osuutta omassa eämässään ja tehdä asioita joilla on hänelle itselleen ja hänen edustamilleen arvoille merkitystä.

Pehmeitä arvoja kovassa maailmassa? Uskallatko tulla kaapista ulos?

Ensimmäiseksi Jorma Ollila sanoi ääneen, että vain tosi kovat jätkät ja pimut uskaltavat puhua yritysmaailmassa pehmeistä arvoista. Tämän jälkeen alkoivat myös muut yritysjohtajat tekemään samoin. Ollila esitteli oman kunto-ohjelmansa julkisuudessa ja pian kaikilla yritysjohtajilla oli oma jumppamatto mukana työmatkoilla. Ollilan tekemisien jälkeen pehmeistä arvoista oli lupa puhua ilman, että sinut leimattiin hurahtaneeksi. Ollilalla itsellään oli ”munaa” tehdä tämän ensimmäisenä. Enkä tarkoita tätä mitenkään naisia syrjivänä kommenttina.